Messiaaninen Pääsiäisenvietto

SISÄLLYSLUETTELO

Esipuhe
Johdanto pääsiäisen historiaan
Haggada shel Pesach eli pääsiäiskertomus
Jeshuan Messiaan ja apostolien pääsiäisateria
Pääsiäisenvietto alkuseurakunnassa
Kuinka alkuseurakunnan pääsiäinen muuttui roomalaiseksi pääsiäiseksi ?
Pääsiäisen ennalleen asettaminen

MESSIAANINEN PÄÄSIÄISEN VIETTO
Bdikat Chamets - hapatetun hävittäminen
Seder-vadin ja juhlapöydän järjestys
Seder leil-pesach - Seder illan järjestys
1. Kadesh - pyhittäminen
2. Urchats - käsien pesu
3. Karpas - retiisi ja persilja kastetaan suolaveteen
4. Jachats - afikoman leivän jakaminen
5. Magid - pääsiäiskertomus
6. Hallel - ylistäminen
7. Rachtsa - kaikki pesevät kätensä
8. Motsi matsa - matsa-leivän siunaus
9. Maror - katkerat yrtit kastetaan haroset-seokseen
10. Koreck - matsaa syödään katkerien yrttien kera
11. Shulchan oreck - ateriointi
12. Tsafun - kätketyn afikoman leivän syönti

13. Bareck - pöytärukous (siunaus)
14. Hallel - ylistäminen
Nirtsa - hyväksytty
LÄHDEKIRJALLISUUTTA

ESIPUHE

Tämä "messiaaninen pääsiäisenvietto" kirjanen on syntynyt tarpeesta luopua roomalaisesta pääsiäisenvietosta, jota kristikunta on Sanan vastaisesti viettänyt noin 1700 vuotta ja pyrkiä takaisin kohti raamatullista alkuseurakunnan käytäntöä pääsiäisenvietossa.

Lähdeteoksina tätä kirjasta kirjoitettaessa on luonnollisesti ollut Pyhä Raamattu (1933 / 1938 -käännös) ja sen ohella israelilaisten käyttämä Haggada shel Pesach eli pääsiäiskertomus sekä 1900-luvun messiaanisen juutalaisuuden uranuurtajan Moshe Immanuel Ben Meirin kirjoittama lyhyt opas alkuseurakunnan mallin mukaisesta pääsiäisenvietosta. Lisäksi on lainattu historiallisia lähteitä, käsiteltäessä kristikunnan lankeemusta pois raamatullisesta pääsiäisenvietosta roomalaiseen pääsiäisenviettoon.

Kirjoittajan harras toivomus on, että tämä pieni kirjanen saisi olla edesauttamassa paluuta alkuseurakunnan mallin mukaiseen raamatulliseen messiaaniseen pääsiäisenviettoon. Tämän kirjasen tarkoitus on olla oppaana pääsiäisjuhlaa vietettäessä Raamatun ja Haggadan ohella.

JOHDANTO PÄÄSIÄISEN HISTORIAAN

"Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille Egyptin maassa sanoen: 'Tämä kuukausi olkoon teillä kuukausista ensimmäinen; siitä aloittakaan vuoden kuukaudet. Puhukaa koko Israelin kansalle ja sanokaa: Tämän kuun kymmenentenä päivänä ottakoon kukin perheenisäntä itsellensä karitsan, yhden karitsan joka perhekuntaa kohti...ja karitsanne olkoon virheetön, vuoden vanha urospuoli; lampaista ja vuohista se ottakaa.

Ja pitäkää se tallella neljänteentoista päivään tätä kuuta; silloin Israelin koko seurakunta teurastakoon sen iltahämärässä. Ja he ottakoot sen verta ja sivelkööt sillä molemmat pihtipielet ja ovenpäällisen niissä taloissa, joissa he sitä syövät. Ja he syökööt lihan samana yönä; tulessa paistettuna, happamattoman leivän ja katkerain yrttien kanssa he sen syökööt... Ja syökää se näin: kupeet vyötettyinä, kengät jalassanne ja sauva kädessänne; ja syökää se kiiruusti. Tämä on pääsiäinen Herran kunniaksi" (2.Moos. 12:1-11).

"Valvontayö herran kunniaksi on tämä yö, koska hän silloin vei heidät pois Egyptin maasta; tämän yön kaikki israelilaiset valvokoot Herran kunniaksi, sukupolvesta sukupolveen" (2.Moos. 12:42). (Myös Jeshua Messias valvoi pääsiäisyönä Getsemanessa verta hikoillen; - Luuk. 22:39-54).

Yli kolme vuosituhatta sitten Jumala vei väkevällä kädellään Israelin kansan pois Egyptin orjuudesta Mooseksen ja Aaronin johdolla. Samalla Jumala rankaisi Egyptiä epäjumalanpalvonnasta, israelilaisten orjuuttamisesta ja Herraa vastaan kapinoinnista (2.Moos. 1-11, Jes. 19:1, Hes. 30:13; Jer. 46:25). Herra löi kymmenellä vitsauksella Egyptin maata, niin että farao joutui lopulta päästämään Israelin kansan vapauteen. Viimeinen, kymmenes vitsaus, oli kaikkein ankarin. Esikoisten surmaaja kulki kautta Egyptin maan ja surmasi esikoiset taloissa, mutta kulki israelilaisten kotien ohitse, koska israelilaiset kodit oli suojattu uhratun virheettömän pääsiäiskaritsan veren sivelyllä. Heprealainen pääsiäistä tarkoittava sana "Pesach" merkitseekin "kulkea ohi".

Tässä yhteydessä Herra määräsi israelilaiset viettämään pääsiäistä sukupolvesta sukupolveen. Pääsiäistä tuli viettää Jumalan antaman raamatullisen kalenterin ensim-mäisen kuun (Nisan-kuun eli Aabib-kuun, keväällä maalis-huhtikuussa) 14. päivänä iltahämärässä (raamatullinen vuorokausi alkaa illalla auringon laskiessa, katso esim. 3.Moos.23:32), jolloin tuli syödä pääsiäisateria happamattoman leivän ja katkerien yrttien kera, muistutuksena Egyptin orjuuden katkeruudesta. Happamatonta leipää tuli syödä seitsemän päivän ajan ja tästä happamattoman leivän juhlaviikosta (Nisan-kuun 15. päivä alkaen) ensimmäinen ja seitsemäs päivä tuli viettää juhlasapatteina, normaalista työteosta pidättäytyen (3.Moos. 23:4-8). Pääsiäisenvietto tuli tapahtua Herran kunniaksi ja myös sen muistolle, että Herra väkevällä kädellään vapautti israelilaiset Egyptin orjuudesta.

Haggada shel Pesach eli pääsiäiskertomus

"Noudattakaa tätä; se olkoon ikuinen säädös sinulle ja sinun lapsillesi. Ja kun te tulette siihen maahan, jonka Herra on teille antava, niinkuin hän on sanonut, niin noudattakaa näitä menoja. Kun sitten lapsenne kysyvät teiltä: 'Mitä nämä menot merkitsevät?' niin vastatkaa: 'Tämä on pääsiäisuhri Herralle, joka meni israelilaisten talojen ohi Egyptissä, kun hän rankaisi egyptiläisiä, mutta säästi meidän kotimme'." (2.Moos. 12:24-27).

"Syö seitsemänä päivänä happamatonta leipää, ja seitsemäntenä päivänä olkoon Herran juhla... Ja kerro pojallesi sinä päivänä ja sano: 'Näin tehdään sen johdosta, mitä Herra minulle teki, kun minä lähdin Egyptistä'." (2.Moos. 13:6, 8).

Herra käski israelilaisia, että heidän tuli pääsiäisjuhlan yhteydessä kertoa pojilleen niistä tapahtumista, kun Herra vapautti israelilaiset Egyptin orjuudesta. Erityisesti käskettiin kertomaan myös pääsiäisuhrista, jonka veren ansiosta Herra säästi israelilaiset. Tämän mukaisesti israelilaiset ovat koonneet pääsiäisen tapahtumat pääsiäiskertomukseksi (Haggada shel Pesach), jota luetaan joka vuosi perheiden ollessa koolla pääsiäisaterialla (Leil Seder). Näin Jumalan määräämä pääsiäisenvieton perinne on säilynyt yli kolme vuosituhatta israelilaisten keskuudessa.

Jeshuan Messiaan ja apostolien pääsiäisateria

"Mutta happamattoman leivän juhla, jota pääsiäiseksi sanotaan, oli lähellä... Niin tuli se happamattoman leivän päivistä, jona pääsiäislammas oli teurastettava. Ja hän lähetti Pietarin ja Johanneksen sanoen: 'Menkää ja valmistakaa meille pääsiäislammas syödäksenne'. Niin he kysyivät häneltä: 'Mihin tahdot, että valmistamme sen?'. Hän vastasi heille: 'Katso, saapuessanne kaupunkiin tulee teitä vastaan mies kantaen vesiastiaa; seuratkaa häntä taloon, johon hän menee, ja sanokaa talon isännälle: 'Missä on vierashuone, syödäkseni siinä pääsiäislampaan opetuslasteni kanssa?' Niin hän näyttää teille suuren, aterioiville varustetun huoneen yläkerrassa; sinne valmistakaa.' Ja he menivät ja havaitsivat niin olevan, kuin Jeesus oli heille sanonut, ja valmistivat pääsiäislampaan. Ja kun hetki tuli, asettui hän aterialle ja apostolit hänen kanssaan. Ja hän sanoi heille: 'Minä olen halajamalla halannut syödä tämän pääsiäislampaan teidän kanssanne, ennenkuin minä kärsin". (Luuk. 22:1, 7-15).

"Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: 'Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin" (Joh. 1:29).

Jeshua Messias (Jeesus Kristus) ja Hänen apostolinsa viettivät pääsiäisateriaa noin kaksi vuosituhatta sitten Jerusalemissa yläsalissa perinteiseen israelilaiseen tapaan Nisan-kuun 14. päivä iltahämärissä, juuri ennen Messiaan kärsimystä ja ristinkuolemaa ihmiskunnan syntien Sovittajana, Jumalan pääsiäiskaritsana. Perinteisen kristillisen käsityksen mukaan Jeshuan ristinkuolema tapahtui perjantaina, josta muistona pitkäperjantai. Todennäköisempää Raamatun valossa on kuitenkin se, että ristinkuolema tapahtui keskiviikkona, Nisan-kuun 14. päivänä eli pääsiäispäivänä, luultavasti vuonna 30 jKr.

Kun tarkastelemme Raamattua, saamme sieltä Jeshuan (Jeesuksen) kärsimysviikolle seuraavan aikataulun:

Näin Jeshua ensin vietti perinteisen israelilaisen pääsiäis-sederin opetuslastensa kanssa, syöden pääsiäislammasta ja sitten antautui itse Jumalan Pääsiäiskaritsana ristinkuolemaan maailman syntien tähden.

Pääsiäisenvietto alkuseurakunnassa

"Mutta me purjehdimme happamattoman leivän juhlan jälkeen Filippistä ja tulimme viidentenä päivänä Trooaaseen ja viivyimme siellä seitsemän päivää" (Ap.t. 20:6).

"Ei ole hyvä, että kerskaatte. Ettekö tiedä, että vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan? Peratkaa pois vanha hapatus, että teistä tulisi uusi taikina, niinkuin te olettekin happamattomat; sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu. Viettä-käämme siis juhlaa, ei vanhassa hapatuksessa eikä ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa, vaan puhtauden ja totuuden happamattomuudessa" (1.Kor. 5:6-8).

Apostolien tekojen maininta ja Paavalin ensimmäisen Korinttolaiskirjeen teksti osoittavat, että alkuseurakunnan aikana pääsiäinen ja sitä seuraava happamattoman leivän juhla oli normaali käytäntö alkuseurakunnan uskovilla. Kirje, jonka Paavali on kirjoittanut pakanuudesta kääntyneelle Korintton seurakunnalle, osoittaa, että pääsiäinen ja sitä seuraava happamattoman leivän juhla oli tunnettu alkuseurakunnan päivinä, ei ainoastaan juutalaisten keskuudessa, vaan myöskin pakanauskovien keskuudessa. Apostoli Paavali antaa kirjeessään suoranaisen kehotuksen alkuperäiseen pääsiäisjuhlan viettoon, jota uuden liiton uskovien tuli viettää ennen kaikkea Jeshuan Messiaan eli Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pääsiäiskaritsan, sovitustyön muistolle. Hän, Jeshua Messias, Jumalan Pääsiäiskaritsa, vanhan liiton pääsiäisenvieton esikuvien täyttymys, on arvollinen saamaan kaiken kiitoksen ja kunnian ja uskovilla on ilo ja etuoikeus viettää pääsiäistä näin Herran Jeshuan (Jeesuksen) kunniaksi.

Kuinka alkuseurakunnan pääsiäinen muuttui roomalaiseksi pääsiäiseksi?

Historia todistaa yhtäpitävästi Raamatun kanssa, että apostolisen ajan alkuseurakunta vietti pääsiäistä yhdessä juutalaisten kanssa ensimmäisen kuun eli Nisan-kuun 14. päivänä, kuten Jumala oli määrännyt. Esimerkiksi Otavan Suuri Ensyklopedia kertoo asiasta sivulla 5503 näin:

"Varhaisimpina aikoina, varsinkin Aasian seurakunnissa, pääsiäistä vietettiin juutalaisen käytännön mukaisesti Nisan-kuun 14. päivänä. Lännessä noudatettiin toisenlaista perinnettä, jonka mukaa paasto saatiin lopettaa ja juhla aloittaa vasta seuraavana sunnuntaina. Myös tätä käytäntöä pidettiin apostolisena. Varhaisin varma tieto pääsiäisen läntisestä tyypistä on Roomassa 100-luvun alusta. Pakanakristillisellä perinteellään Rooman kirkko halusi selvästi erottautua juutalaisvaikutuksesta. Rooman suosima pääsiäinen erosi myös juhlan sisällön puolesta itäisestä. Voiton saavutti pakanakristilli-nen pääsiäinen, joka vahvistettiin Nikean konsiilissa v. 325. Pääsiäisen vieton ajankohta, josta käytiin tosin keskusteluja vielä parinsadan vuoden ajan, sijoitettiin kevätpäivän tasausta seuraavaan täydenkuun jälkeiseen sunnuntaihin."

Samalla tavoin kertoo myös Otavan kirjapainon 1913 kustantama Fredrik Nielsenin Kristillisen kirkon historia I sivulla 175: "Se eroavaisuus, mikä pääsiäisjuhlan vieton aikaan nähden oli olemassa Vähä-Aasian ja muiden seutujen kristittyjen välillä, tuli ensin puheeksi silloin, kun Smyrnan piispa Polykarpos oli Roomassa; myöhemmin se aiheutti riitoja siellä että Vähässä-Aasiassa, ja mahtava Victor tahtoi pakottaa vähäaasialaisia luopumaan vanhasta pääsiäistavastaan. Pääsiäisriita synnytti paljon pahaa verta ja sai kristityt käyttämään kovia sanoja toisistaan, kunnes se vihdoin ratkaistiin Nikean kokouksessa (325), joka sai itämailla asuvat veljet, jotka ennen olivat pitäneet pääsiäis-tä juutalaisten kanssa ( so. 14. päivänä Nisan-kuuta ), siitä lähtien viettämään sitä samaan aikaan kuin roomalaiset ja muut ."

Näin alkuperäinen pääsiäinen, jota apostolinen alkuseurakunta oli viettänyt Nisan-kuun 14. päivä juutalaisten kanssa, muutettiin Nikean kirkolliskokouksessa v. 325 jKr. roomalaiseksi pääsiäiseksi. Syynä muutokseen oli nousevan Rooman kirkon antisemitismi. Ei näet haluttu jättää kristillisiin juhliin kirottujen juutalaisten, Jumalan Pojan murhamiesten, hajuakaan. Näin kirkko antisemitismissään irtautui alkuperäisen kristinuskon juutalaisista juuristaan. Toisena syynä muutokseen oli pakanuudesta saadut perinteet, uusi Rooman kirkon kristinusko muodostui raamatullisen kristinuskon ja pakanuuden sekoitukseksi. Tässä roomalaisessa muodossaan kristikunta on viettänyt pääsiäistä jo lähes 1700 vuotta.

Pääsiäisen ennalleen asettaminen

Raamattu osoittaa, että Herra tulee asettamaan ja palauttamaan kaikki asiat ennalleen (Ap.t. 3:19-21). Israel ja Jerusalem asetetaan ennalleen (Jes. 49:6-8; 62:6-7). Perhesuhteet asetetaan ennalleen (Mal. 4:4-6, Matt. 17:11). Myös raamatullinen ajanlasku, raamatullinen lepopäivä, raamatulliset, juhlat kuten lehtimajanjuhla, asetetaan ennalleen (Jes. 66:23, Sak. 14:16-19). Myös pääsiäinen asetetaan ennalleen ja erityisenä piirteenä siinä tulee olemaan tulevassa Messiaan rauhanvaltakunnassa se, että sitä tullaan muistelemaan israelilaisten keskuudessa myös lopunajan suuren juutalaisten exoduksen valtavien ihmeiden muistolle (Jer. 16:14-16, Miika 7:15-17).

Myös meillä, uuden liiton uskovilla, joiden sydämet ja vaelluksen Herran Sana on saanut puhdistaa, on armo, ilo ja etuoikeus viettää alkuperäistä apostolisen alkuseurakunnan mallin mukaista pääsiäistä uuden liiton hengessä, Herramme ja Vapahtajamme, Jumalan Pääsiäiskaritsan, sovitustyön ihanalle muistolle (Efes. 5:25-27). Tätä alkuperäistä pääsiäisenviettoa tämä kirjanen pyrkii edistämään.

Messiaaninen pääsiäisenvietto

Bdikat Chamets - hapatetun hävittäminen

"Seitsemään päivään älköön hapanta taikinaa olko teidän taloissanne; sillä jokainen, joka hapanta leipää syö, hävitettäköön Israelin kansasta, olipa hän muukalainen tai maassa syntynyt" (2.Moos. 12:19).

"Ei ole hyvä, että kerskaatte. Ettekö tiedä, että vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan? Peratkaa pois vanha hapatus, että teistä tulisi uusi taikina, niinkuin te olettekin happamattomat; sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu. Viettäkäämme siis juhlaa, ei vanhassa hapatuksessa eikä ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa, vaan puhtauden ja totuuden happamattomuudessa" (1.Kor. 5:6-8 ).

Pääsiäisen ja sitä seuraavan happamattoman leivän juhlaviikon aikaan ei saanut syödä hapanta leipää Israelissa, olipa juutalainen tai muukalainen, eikä sitä saanut olla israelilaisissa taloissa. Kaikissa israelilaisissa kodeissa tehdäänkin suursiivous pääsiäistä varten ja puhdistetaan koti kaikesta happamesta. Erityisesti Pesachia (pääsiäispäivää) edeltävänä iltana koti puhdistetaan kaikesta hapatetusta ruoasta. Jos Pesach alkaa lauantai-iltana, etsitään hapatukset jo torstai-iltana (ettei sapattia rikota). Ennen etsimistä luetaan seuraava rukous:

"Kiitetty olet sinä Herra, meidän Jumalamme, maailman kuningas, joka olet pyhittänyt meidät käskyilläsi ja määrännyt meidät hävittämään kaiken hapatetun ruoan."

Kaikki tarkastuksessa löydetyt hapatetun leivän tähteet kerätään pieneen pakettiin, joka poltetaan seuraavan aamupäivän aikana pienen seremoniallisen rukouksen kera. Näin israelilaiset valmistautuvat pääsiäisen viettoon ja syövät pääsiäisen aikaan 7 päivää vain happamatonta leipää eli matsaa.

Myös uuden liiton uskovien tulee valmistautua pääsiäisjuhlan viettoon. Omasta elämästä on perattava pois kaikki synnin, ilkeyden, pahuuden ja perinnäissääntöjen hapatus ja tulee sydän Jumalan Pääsiäiskaritsan verellä puhtaaksi vihmottuna viettää pääsiäistä Jumalan Sanan totuuden ja puhtauden happamattomuudessa, uuden liiton armon ja rakkauden hengessä (Matt. 16:5-12; 15:1-14, Ps. 119:105, 142, 160, Joh. 17:17).

Seder-vadin ja juhlapöydän järjestys

Seder on hepreaa ja tarkoittaa järjestystä, koska pääsiäisateria vietetään tietyn järjestyksen mukaan. Siihen sisältyy kaikkiaan 14 osaa, jotka suoritetaan tietyn järjestyksen mukaan. Seder on juhla-ateria, johon sisältyy rukousta, syömistä, juomista ja laulua. Ennen seder-aterian nauttimista pöydälle asetetaan pääsiäisaterian viettoa varten ns. seder-vati symboleineen ja muut sederiin kuuluvat ruoat.

Seder-vati

Seder-vadilla olevat ruoat ja niiden symboliset merkitykset:

Jotkut seder-vadit erottelevat vielä ne katkerat yrtit (Chazeret = piparjuuri), jotka kastetaan "haroset" seokseen ja joille luetaan erityisrukous ja ne jotka nautitaan yhdessä Matsan eli happamattoman leivän kanssa.

Juhlapöydällä (esim. seder-vadin vieressä) on suolavettä, joka symbolisoi orjuuden kyyneleitä. Uuden liiton uskoville, vaikkakin he kulkevat kyynellaaksossa, ne ovat myöskin ilon kyyneleitä, kun Messias on uhrillaan meidät lunastanut synnin orjuudesta.

Pääsisäisaterialla pöydissä tulee olla myös "matsaa" eli happamatonta leipää. Erityisesti sederin johtajan edessä on liinalla peitetty vati tai lautanen, jolle on asetettu kolme matsaa. Nämä kolme matsaa symbolisoivat pappeja (kohanim), leeviläisiä (levitim) ja israelilaisia (israelim). Uudessa liitossa ne symbolisoivat Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Erityisen tärkeä sederin vietossa on keskimmäinen matsa-leipä, "afikoman", joka symbolisoi Messiasta.

Pääruokana käytetään Israelissa usein täytettyä kalaa. Erityisen hyvin pääruoaksi sopii uuden liiton hengen mukaisesti myös lammas, kuten oli Jeshuan ja apostolien pääsiäisaterialla.

Pääsiäisaterian aikana israelilaisella sederillä nautitaan kaikkiaan neljä viinipikarillista ja vielä extra Elialle (Huom! Messiaanisella pääsiäissederillä juodaan vain kolme viinimaljaa, evankeliumeissa kerrotun Jeshuan ja opetuslasten pääsiäissederin mukaisesti). Viinipikarien symboliset merkitykset Vanhan Testamentin tekstin mukaisesti ovat:

  1. "Minä vien teidät pois" (hotzeti; 2.Moos. 6:8)
  2. "Minä vapautan teidät" (hitzalti)
  3. "Minä pelastan teidät" (ga'alti)
  4. "Minä johdatan teidät siihen maahan" (lakachti)
  5. Viides malja on omistettu Elialle, joka on Messiaan edelläjuoksija.

Maljat symbolisoivat myös israelilaisten paluuta pakanakansojen seasta omaan maahansa Jumalan lupausten mukaisesti. Uuden liiton uskoville ne symbolisoivat Messiaan sovitustyötä, kun Hän on vapauttanut ja pelastanut meidät maailman ja synnin orjuudesta ja luvannut viedä meidät luvattuun maahan, Isän kotiin, uuteen Jerusalemiin (Joh. 14:1-6).

Seder leil-pesach - Seder illan järjestys

Sederiin kuuluu 14 osaa eli toimintaa, jotka suoritetaan tietyssä järjestyksessä. Heprean kielessä lukusana 14 kirjoitetaan kahdella heprean kirjaimella: jod=10 ja dalet=4, yhteensä 14. Tämä kirjainyhdistelmä (Jod ja dalet) voidaan lukea "jad", jonka merkitys on "käsi". Tämä käsi on Jumalan Käsi eli Messias, joka toimii meidän pelastukseksemme. Nuo 14 sederin osaa eli toimintaa sisältävät Jumalan koko pelastussuunnitelman meidän hyväksemme. Luku 14=7+7. Ensimmäinen 7 edustaa Messiaan täydellistä jumaluutta ja toinen 7 Hänen täydellistä ihmisyyttään. Messias on JHVH - Adam, Jumala ja ihminen eli "Jumal-ihminen". Sellaisena Hän on jumaluuden "KÄSI", joka toimii yksinomaan meidän pelastukseksemme.

  1. Kadesh - pyhittäminen
  2. Urchats - seder-juhlallisuuksia johtava henkilö pesee kätensä
  3. Karpas - yrtit (retiisi ja persilja) kastetaan suolaveteen
  4. Jachats - afikoman-leivän jakaminen ja piilottaminen
  5. Magid - pääsiäiskertomus
  6. Hallel - ylistäminen
  7. Rachtsa - kaikki pesevät kätensä
  8. Motsi matsa - matsa-leivän siunaus
  9. Maror - katkerat yrtit kastetaan haroset-seokseen
  10. Koreck - matsaa syödään katkerien yrttien kera
  11. Shulchan Oreck - ateriointi
  12. Tsafun - kätketyn Afikoman leivän syönti
  13. Bareck - pöytärukous
  14. Hallel - ylistäminen
  15. (Päätöslaulut)

1. Kadesh - pyhittäminen

Perheen pää tai sederin johtaja ottaa viinimaljan, jonka tulee olla ylitsevuotava. Hän pyhittää itsensä ja kaikki osanottajat, pöydän ja kaikki mitä sillä on sekä seder-aterian, lausumalla "Kiddushin" eli sapatin pyhitysrukouksen. Näin seder tulee pyhitettyä Jumalan Sanalla ja rukouksella (1.Tim. 4:15).

[Ensimmäinen jakso ja seuraavan jakson suluissa olevat sanat luetaan ainoastaan sapatti-iltana eli perjantai-iltana]
(Tuli ilta, aamu, tuli kuudes päivä. Niin taivas, maa ja sen asukkaat tulivat valmiiksi. Seitsemäntenä päivänä Jumala sai päätökseen työn, jonka Hän oli tehnyt, ja seitsemäntenä päivänä Hän lopetti koko sen työn, jonka oli tehnyt. Jumala siunasi seitse-männen päivän ja Hän pyhitti sen, sillä sinä päivänä Jumala lopetti koko luomistyön, jotta se tulisi päätetyksi. - 1.Moos.1: 31; 2:3)

Baruch ata Adonai, Eloheinu, melleck ha'olam, bore pri ha'gafen.

Kiitetty olet sinä, Herra, meidän Jumalamme, maailman kuningas, joka olet luonut viinipuun hedelmän.

Kiitetty olet sinä Herra, meidän Jumalamme, maailman kuningas, joka olet armossasi uskon kautta Jeshuaan ottanut meidät rakkaan Poikasi valtakuntaan, Israelin kuningaskuntaan ja olet pyhittänyt meidät verelläsi. Sinä Herra olet rakkaudessasi suonut (sapatin lepoa varten) juhlat iloksemme ja pyhäpäivät riemuksemme, tämän happamattoman leivän juhlan Vapauttajamme Jeshuan Messiaan ja Hänen täydellisen sovitustyönsä ja uhrinsa muistoksi, sillä Hän on pyhittänyt meidät verellänsä ja antanut meidän päästä osalliseksi iankaikkiseen elämään. Kiitetty olet sinä Herra, joka pyhität (sapatin) Israelin ja juhla-ajat.

[Lauantai-iltana luetaan lisäksi seuraava suluissa oleva jakso]

(Kiitetty olet sinä Herra, meidän Jumalamme, maailman kuningas, joka olet luonut tulen liekin.

Kiitetty olet sinä Herra, meidän Jumalamme, maailman kuningas, joka teet eron pyhän ja arjen välillä, valon ja pimeän välillä, Israelin ja kansojen välillä, seitsemännen päivän ja kuuden työpäivän välillä; sinä olet tehnyt eron sapatin pyhyyden ja juhlapäivien pyhyyden välillä, kuten olet pyhittänyt seitsemännen päivän kuudesta työpäivästä; sinä olet valinnut ja pyhittänyt kansasi Israelin pyhyydessäsi. Kiitetty olet sinä Herra, joka teet eron pyhän ja epäpyhän välillä).

Kiitetty olet sinä Herra, meidän Jumalamme, maailman kuningas, joka olet antanut meidän elää ja kokea ja saavuttaa tämän juhla-ajan.

(Kallistutaan vasemmalle ja juodaan ensimmäinen viinilasillinen).

2. Urchats - käsien pesu

Sederin johtaja tai perheen pää pesee kätensä ilman siunausta. Vaikka Jeshua (Jeesus) oli lausunut teräviä sanoja käsien pesemisestä aikaisemmin fariseusten ja kirjanoppineiden ulkokultaisuutta vastaan, Hän käytti kuitenkin tätä tapaa tässä tilaisuudessa ja lisäksi pesi opetuslastensa jalat, opettaen näin palvelemisen tärkeyttä.

Luetaan Joh. 13:1-17.

Tässä meidän herramme ja mestarimme antoi esikuvan, kuinka meidän kaikkien tulee olla palvelijoita, ei herroja ja myös rakkaudessa valvoa toinen toistemme vaelluksen puhtautta, "pestä toistemme jalkoja Jumalan Sanan vedellä" (Efes. 5:25-27).

3. Karpas - retiisi ja persilja kastetaan suolaveteen

Otetaan retiisejä tai hieman persiljaa ja kastetaan ne suolaveteen ja syödään ne vaieten. Tämä on eräänlainen alkupala, jonka tarkoitus on synnyttää, varsinkin lasten keskuudessa, kiinnostusta seder-ateriaa kohtaan. Suolavesi muistuttaa juutalaisten kyyneleistä sorron alla Egyptissä. Ennen syömistä lausutaan seuraava rukous.

Baruch ata Adonai, Eloheinu, melleck ha'olam, bore bri ha'adama.

Kiitetty olet Sinä Herra, meidän Jumalamme, maailman kuningas, joka olet luonut maan hedelmän.

4. Jachats - afikoman leivän jakaminen

Tässä on kolme happamatonta matsa leipää, joista keskimmäinen symbolisoi Messiasta. Keskimmäinen matsa-leipä taitetaan (jaetaan) kahteen yhtä suureen osaan. Toinen osa kääritään ruokaliinaan ja viedään piiloon.

Aterian lopussa se haetaan esiin (lapset etsivät ja löytäjä saa palkkion) ja sen nimenä on silloin Afikoman. Sana Afikoman muodostuu kahdesta osasta: Afiku ja Man, merkiten: "Tuo esiin manna" . Man merkitsee Messiasta, joka on taivaasta alas tullut totinen manna. Hän on se salattu Manna, josta voittajat pääsevät osalliseksi.

"Meidän isämme söivät mannaa erämaassa, niinkuin kirjoitettu on: 'Hän antoi leipää taivaasta heille syötäväksi'. Niin Jeshua (Jeesus) sanoi heille: 'Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei Mooses antanut teille sitä leipää taivaasta, vaan minun Isäni antaa teille taivaasta totisen leivän. Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän'. Niin he sanoivat hänelle: 'Herra, anna meille sitä leipää'. Jeshua (Jeesus) sanoi heille: 'Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa'." (Joh. 6:31-35).

"Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo: 'Sille, joka voittaa, minä annan salattua mannaa ja annan hänelle valkoisen kiven ja siihen kiveen kirjoitetun uuden nimen, jota ei tiedä kukaan muu kuin sen saaja" (Ilm. 2:17).

Keskimmäinen matsa siis kuvaa Messiasta. Se murretaan kahdeksi osaksi, kuvaamaan Messiaan kahta tehtävää:

  1. Hän on Jumalan Karitsa, joka uhrattiin Israelin ja koko maailman syntien tähden.
  2. Hän on Juudan leijona, joka kukistaa kaikki Israelin viholliset ja asettaa Israelin kansojen pääksi. Hän, Messias, tulee hallitsemaan Daavidin valtaistuimella.

Toinen puoli leivästä viedään pois näkyvistä, osoittamaan että Israelin rakentajat hylkäävät Messiaansa. Mutta se tuodaan aterian lopulla jälleen takaisin, joka merkitsee, että Israelin rakentajat lopulta huomaavat erehdyksensä ja ottavat hylkäämänsä Messiaan takaisin Israelin elämän ja työn huippukiveksi (kulmakiveksi).

Ruokaliina, johon matsan puolikas kääritään, viittaa kääriliinaan ja ilmaisee, että Messias surmataan ja haudataan kääriliinaan käärittynä ja kun murrettu leipä otetaan jälleen esiin ruokaliinasta, merkitsee se Messiaan ylösnousemusta kuolleista. Hänen oli noustava kuolleista, voidakseen palata takaisin.

Afikoman-leivän piilottamiseen liittyy myös monia perinteitä. Eräs monista perinteen tavoista on, että lapset piilottavat Afikomanin ja palauttavat sen vasta pantin eli lupauksen saatuaan. Perheen pään on lunastettava tämä lupauksensa 50 päivän kuluessa. Tämäkin viittaa uuden liiton kirjoituksiin, kun Pyhä Henki vuodatettiin 50 päivän kuluttua viikkojuhlana eli helluntaina opetuslasten ylle Jerusalemissa, Jeshuan lupauksen mukaisesti.

"Sitten laskekaa sapatin jälkeisestä päivästä, siitä päivästä (pääsiäisviikolla), jona toitte heilutuslyhteen, seitsemän täyttä viikkoa, laskekaa viisikymmentä päivää seitsemännen sapatin jälkeiseen päivään asti; sitten tuokaa herralle uusi ruokauhri...Ja kuuluttakaa pyhä kokous juuri siksi päiväksi; silloin älkää yhtäkään arkiaskaretta toimittako" (3.Moos. 23:15-16, 21).
"Te olette tämän todistajat. Ja katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta" (Luuk. 24:49).

"Ja kun hän oli yhdessä heidän kanssansa, käski hän heitä ja sanoi: 'Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen täyttymistä, jonka te olette minulta kuulleet" (Ap.t. 1:4).

"Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla. Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle. ja he tulivat kaikki Pyhällä hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi" (Ap.t. 2:1-4).

5. Magid - pääsiäiskertomus

(Kananmuna ja luu otetaan pois seder-vadilta, vatia kohotetaan ja samalla sanotaan:)

Tämä on kurjuuden leipää, jota isämme söivät Egyptin maassa. Kaikki nälissään olevat tulkoot syömään, kaikki hädässä olevat tulkoot viettämään pesachia kanssamme. Tänä vuonna olemme täällä, ensi vuonna Israelin maassa. Tänä vuonna olemme orjia, ensi vuonna vapaita.

(Kananmuna ja luu asetetaan paikoilleen ja matsa peitetään. Toinen viinilasi täytetään ja nuorin läsnäolevista kysyy:)

Miksi tämä ilta on erilainen kuin muut illat? Kaikkina muina iltoina syömme hapatettua ja happamatonta, tänä iltana vain happamatonta. Kaikkina muina iltoina syömme kaikenlaisia yrttejä, tänä iltana vain katkeria yrttejä. Kaikkina muina iltoina emme kasta edes kertaakaan, tänä iltana kaksi kertaa. Kaikkina muina iltoina syömme istuen suorina ja nojaillen, tänä iltana kaikki istuvat nojaillen.

(Matsa otetaan esille ja läsnäolijat vastaavat:)

Olimme faaraon orjia Egyptissä, mutta Herra, meidän Jumalamme, johdatti meidät pois sieltä voimakkain käsin ja ojennetuin käsivarsin. Ellei Pyhä - kiitetty olkoon Hän - olisi johdattanut isiämme Egyptistä, me, meidän lapsemme ja meidän lapsenlapset olisimme yhä olleet faaraon orjina Egyptissä. Ja vaikka olemme kaikki viisaita, älykkäitä, vanhoja, kaikki Tooran oppineita, meidän velvollisuutemme on kertoa lähdöstä Egyptin maasta. Mitä enemmän joku siitä kertoo, sitä parempi.

(Kertomus jatkuu kuvauksella Aabrahamista ja kuinka Jumala irrotti hänet epäjumalanpalveluksesta ja johdatti hänet Kanaanin maahan. Kerrotaan Jaakobista eli Israelista ja kuinka hän perheineen meni Egyptiin nälänhätää pakoon, jossa kansa joutui faaraon orjuuden ja sorron kohteeksi 400 vuoden ajan. Kerrotaan niistä ihmeistä ja kymmenestä vitsauksesta, joiden kautta Jumala vapautti Israelin kansan Egyptin orjuudesta. Kerrotaan, kuinka Herra johdatti kansan Kaislameren poikki, mutta hukutti faaraon sotajoukkoineen mereen. Kerrotaan kuinka Jumala johdatti kansaa erämaassa 40 vuotta ja toi heidät luvattuun maahan).

(Luetaan tarpeen mukaan Haggadasta kohtia pääsiäiskertomuksesta, esim. seuraavat kohdat)

Nämä ovat ne kymmenen vitsausta, jotka Herra, kiitetty olkoon Hän, lähetti egyptiläisten ylle Egyptissä, nimittäin:

(Jokaisen vitsauksen kohdalla kastetaan sormi viinilasiin ja annetaan pisaran valua vadille)

1. Veri 6. Paiseet
2. Sammakot 7. Rakeet
3. Sääsket 8. Heinäsirkat
4. Paarmat 9. Pimeys
5. Karjarutto 10. Esikoisten kuolema

(Matsa-levy otetaan esille)

Me syömme tätä happamatonta leipää. Miksi? Siksi, että isiemme taikina ei ehtinyt nousta, ennen kuin kuningasten kuningas, Pyhä, kiitetty olkoon Hän, ilmestyi heidän eteensä ja vapautti heidät. Niin kuin kirjoitettu on:

"Egyptistä tuomastaan taikinasta he leipoivat happamattomia leipiä, sillä taikina ei ollut noussut, koska heidät ajettiin pois Egyptistä eivätkä he voineet odottaa tehdäkseen matkaevästä" (2.Moos. 12:39).

(Osoitetaan katkeria yrttejä.)

Me syömme näitä katkeria yrttejä. Miksi? Siksi, että egyptiläiset katkeroittivat isiemme elämän Egyptissä. Niin kuin on kirjoitettu:

"He katkeroittivat heidän elämänsä kovalla työllä, savella ja tiiliskivillä ja kaikenlaisella peltotyöllä. He panivat heidät tekemään raskasta orjatyötä" (2.Moos. 1:14).

Sukupolvesta sukupolveen jokaisen velvollisuutena on tuntea ikään kuin olisi itse lähtenyt Egyptistä. Niin kuin on kirjoitettu:

"Tänä päivänä sinun pitää kertoa lapsillesi ja sanoa: Teen tämän sen vuoksi, mitä Herra teki minulle lähtiessäni Egyptistä" (2.Moos. 13:8).

Pyhä, kiitetty olkoon Hän, ei ole ainoastaan vapauttanut meidän isiämme. Hän vapautti myös meidät heidän kanssaan. Niin kuin on kirjoitettu:

"Hän johdatti meidät pois sieltä viedäkseen meidät maahan, jonka Hän on valalla vannoen luvannut isillemme" (5.Moos. 6:23).

(Matsa peitetään ja viinilasia kohotetaan)

Siksi meidän velvollisuutemme on, kiittää, ylistää, palvoa, kunnioittaa, kehua Häntä, joka on tehnyt kaikki nämä ihmeet meidän isillemme ja meille. Hän on johdattanut meidät orjuudesta vapauteen, huolista iloon, surusta juhlaan, pimeydestä loistavaan valoon, pakkotyöstä pelastukseen. Siksi laulamme Hänelle uuden laulun: Halleluja!

Tämä pääsiäiskertomus tulee olla totta myös meidän jokaisen Jeshuaan (Jeesukseen) uskovan kohdalla. Samalla tavalla kuin Herra johdatti israelilaiset Egyptistä, Hän on johdattanut jokaisen uudestisyntyneen uskovan ulos synnin Egyptin orjuudesta, puhdistanut sydämemme pihtipielet Jeshuan (Jeesuksen), Jumalan Pääsiäiskaritsan, kalliilla sovintoverellä, kuljettanut kasteessa Jeshuaan Kaislameren poikki, kastanut Pyhän Hengen pilvipatsaassa seurakuntaruumiinsa yhteyteen ja johdattaa meidät luvattuun maahan, Isän kotiin, uuteen Jerusalemiin. Sukupolvesta sukupolveen jokaisen uskovan etuoikeutena ja velvollisuutena on ylistää Häntä tästä armosta.

Viimeisellä pääsiäisaterialla opetuslastensa kanssa Jeshua (Jeesus) ei käyttänyt paljon aikaa Egyptin orjuudesta lähdön kertomukseen kertaamiseen, sillä Hänellä oli monia pyhiä ja opettavaisia asioita kerrottavanaan jäähyväispuheissaan, koskien Häntä itseään ja Hänen työtään. Opetuslapset esittivät kysymyksiä ja Hän vastasi heille.

Jeshuan (Jeesuksen) ihana "Haggada", viimeisen pääsiäisaterian opetukset, ovat kirjoitetut Johanneksen evankeliumin lukuihin 13-17. (Luetaan näitä Jeshuan jäähyväispuheen opetuksia tarpeen mukaan).

6. Hallel - ylistäminen

(Viinilasi asetetaan takaisin pöydälle ja matsa otetaan esille.)

"Halleluja ! Ylistäkää, te Herran palvelijat, ylistäkää Herran nimeä. Siunattu olkoon herran nimi nyt ja iankaikkisesti. Auringon noususta sen laskuun saakka olkoon Herran nimi ylistetty. Herran on korkea yli kaikkien pakanakansain, yli taivasten kohoaa hänen kunniansa.

Kuka on niinkuin Herra, meidän Jumalamme, joka korkealla asuu ja katsoo syvälle - taivaassa ja maassa ? Hän, joka tomusta nostaa alhaisen, korottaa loasta köyhän asettaaksensa hänen ruhtinasten rinnalle, hänen kansansa ruhtinasten rinnalle, joka antaa hedelmättömän asua kodissa iloisten lasten äitinä! Halleluja!" (Ps. 113).

"Kun Israel lähti Egyptistä; Jaakobin suku vieraskielisestä kansasta, silloin Juuda tuli Hänen pyhäkökseen, Israel hänen valtakunnaksensa. Sen näki meri ja pakeni, Jordan kääntyi takaisin. Vuoret hyppivät niinkuin oinaat, kukkulat niinkuin lammasten karitsat.

Mikä sinun on, meri, kun pakenet, mikä sinun, Jordan, kun käännyt takaisin ? Te vuoret, miksi hypitte kuin oinaat, te kukkulat, kuin lammasten karitsat ? Vapise, maa, Herran kasvojen edessä, Jaakobin Jumalan kasvojen edessä, joka muuttaa kallion vesilammikoiksi, kovan kiven vesilähteiksi" (Ps. 114).

(Peitetään matsa ja kohotetaan viinilasia)

Kiitetty olkoon Herra, meidän Jumalamme, maailman kuningas, joka antoi israelilaisille vapauden vapauttaessaan Israelin esi-isät Egyptistä ja meidät, uuden liiton uskovat, synnin orjuudesta, kalliilla sovintoverellään ja suo meidän tänä iltana syödä matsaa ja maroria.

Baruch ata Adonai, Eloheinu, melleck ha'olam, bore pri ha'gafen.

Kiitetty olet sinä Herra, meidän Jumalamme, maailman kuningas, joka olet luonut viinipuun hedelmän.

(Kallistutaan vasemmalle ja juodaan toinen viinimalja.)

7. Rachtsa - kaikki pesevät kätensä

(Kaikki pesevät kätensä ja lausuvat seuraavan siunauksen)

Baruch ata Adonai, Eloheinu, melleck ha'olam, asher kidshanu be'mitsvotav ve'tsivanu al netilat jadaim.

Kiitetty olet sinä Herra, meidän Jumalamme, maailman kuningas, joka on pyhittänyt meidät käskyillään ja määrännyt meidät pesemään kätemme.

8. Motsi matsa - matsa-leivän siunaus

(Esilukija tai sederin johtaja ottaa palasen ylimmästä ja keskimmäisestä murretusta matsa-leivästä ja jakaa myös muille. Ennen syömistä lausutaan kiitosrukous Jumalalle, joka on leivän kasvattanut.)

Baruch ata Adonai, Eloheinu, melleck ha'olam, ha'motsi lechem min ha'arets.

Kiitetty olet sinä Herra, meidän Jumalamme, maailman kuningas, joka tuotat leivän maasta.

Baruck ata Adonai, Eloheinu, melleck ha'olam, asher kidshanu be'mitsvotav ve'tsivanu al ackilat matsa.

Kiitetty olet sinä Herra, meidän Jumalamme, maailman kuningas, joka olet pyhittänyt meidät käskyilläsi ja määrännyt meidät syömään happamatonta leipää.

9. Maror - katkerat yrtit kastetaan haroset-seokseen

(Maroria kastetaan haroset-seokseen. Haroset kuvaa laastia, jolla Israelin lapset muurasivat tiiliä Egyptin orjuudessa. Ennen syömistä lausutaan seuraava siunaus.)

Baruch ata Adonai, Eloheinu, melleck ha'olam, asher kidshanu be'mitsvotav ve'tsivanu al ackilat maror.

Kiitetty olet sinä Herra, meidän Jumalamme, maailman kuningas, joka olet pyhittänyt meidät käskyilläsi ja määrännyt meidät syömään maroria.

10. Koreck - matsaa syödään katkerien yrttien kera

(Sitten syödään maroria alimmasta matsa-levystä lohkaistun palasen kanssa. Ennen syömistä luetaan seuraava kappale.)

Pyhän temppelin muistoksi Hillelin esimerkin mukaan. Näin teki Hillel, kun pyhä Temppeli oli vielä pystyssä:

Hän söi pesach-lammasta, matsaa ja maroria kaikkia yhdessä tehdäkseen niin kuin on käsketty:

"He syökööt lihan samana yönä; tulessa paistettuna, happamattoman leivän ja katkerien yrttien kanssa he sen syökööt" (2.Moos. 12:8).

11. Shulchan oreck - ateriointi

12. Tsafun - kätketyn afikoman leivän syönti

Aterian päätteeksi otetaan esille kätketty matsa-leivän puolikas. Tämä on nyt Afikoman, joka syödään viimeisenä suupalana seder-aterialla. Israelilaiset syövät palasen afikomania sen muistolle, että temppelin aikoina ateria aina päättyi pesach-lampaan syömiseen. Afikoman siis symbolisoi pesachin virheetöntä uhrilammasta. Jokaisen on syötävä siitä, vaikka vain oliivin kokoinen pala. Sen jälkeen ei ole lupa syödä mitään ennen seuraavaa aamua.

Tämä sisältää opetuksen, että JHVH (Herra), joka on puhunut monella tavoin isille profeettain kautta, on puhunut meille näinä viimeisinä päivinä Pojassaan. Jeshua Messias on JHVH:n viimeinen ilmestys. Hänessä me näemme Jumaluuden ruumiillisesti. Ei ole enää tulossa lisää Jumaluuden ilmestyksiä, ennen kuin yö on loppunut ja sen uuden kulta-ajan aamu sarastaa, joka synnyttää uudet taivaat ja maat.

Uudessa Testamentissa kerrotaan, kuinka Jeshua (Jeesus), Jumalan virheetön Pääsiäiskaritsa, ollessaan viimeisellä pääsiäisaterialla opetuslastensa kanssa ennen kärsimistään, otti tämän Afikoman-leivän, mursi ja antoi opetuslapsilleen.

"Ja heidän syödessään Jeshua (Jeesus) otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsillensa ja sanoi: 'Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini'." (Matt. 26:26).

"Sillä minä olen saanut Herralta sen, minkä myös olen teille tiedoksi antanut, että Herra Jeshua (Jeesus) sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti, mursi ja sanoi: 'Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan; tehkää tämä minun muistokseni'." (1.Kor. 11:23-24).

(Lauletaan: Pääsiäislammas, Hiilivalkealla, Jeesus Getsemannessa tms.)

(Afikoman leipä siunataan, murretaan ja jaetaan kaikille syötäväksi seuraavan siunauksen jälkeen.)

Baruch ata Adonai, Eleheinu, melleck ha'olam, ha'motsi lechem min ha'arets. Be'Shem Jeshua Ha'Mashiach.

Kiitetty olet sinä Herra, meidän Jumalamme, maailman kuningas, joka tuotat leivän maasta. Jeshuan Messiaan nimessä.

Tämä on Herramme Jeshuan Messiaan (Jeesuksen Kristuksen) ruumis, meidän edestämme annettu.

(Kaikki syövät siunatun palasen Messiaan murretusta ruumiista.)

13. Bareck - pöytärukous (siunaus)

(Viinilasi täytetään kolmannen kerran.)

Niin kuin seder alkoi siunauksella ja viinimaljalla, se myös päättyy siunaukseen ja viinimaljaan. Jumalan kiittäminen saatetaan päätökseen juomalla kolmas malja. Ennen tätä kolmannen maljan juomista lausutaan seuraava ruokarukous.

Kiitetty olet sinä Herra, meidän Jumalamme, maailman kuningas, joka ravitset koko maailman hyvyydessäsi, armossasi, laupeudessasi ja rakkaudessasi. Sinä annat leivän kaikille, sillä sinun rakkautesi on ikuinen. Suuressa hyvyydessään Hän ei ole koskaan jättänyt meitä ilman ruokaa, eikä meiltä tule sitä koskaan puuttumaan Hänen suuren nimensä tähden. Herra hankki leivän ja ruokkii kaikki; Hän on hyvä kaikille ja valmistaa ruoan kaikille. Kiitetty olkoon Herra, joka hankkii ruoan kaikille.

Herra, meidän Jumalamme, me kiitämme Sinua kaikesta tästä ja ylistämme Sinua. Olkoon nimesi kiitetty kaikkien suussa nyt ja ikuisesti, niin kuin on kirjoitettu: "Kun olet syönyt ja tullut kylläiseksi, kiitä Herraa sinun Jumalaasi, siitä hyvästä maasta, jonka Hän on antanut sinulle" (5.Moos. 8:10). Me kiitämme Sinua, Herra, maastamme ja ruoasta.

Herra, meidän Jumalamme - ole hyvä Israelille, kansallesi, ja Jerusalemille, kaupungillesi, sekä Siionille, pyhyytesi tyyssijalle. Herramme, Isämme - ole Paimenemme, ravitse meidät ja huolehdi meistä. Älä anna meidän koskaan joutua turvautumaan muiden lahjoihin tai lainoihin, vaan ainoastaan Sinun täyteen, avoimeen, runsaaseen ja anteliaaseen käteesi, jottei meillä olisi koskaan aihetta kokea häpeää ja nöyryytystä. Armollinen Jumala - ole Valtiaamme ikuisesti. Armollinen Jumala - ole kiitetty taivaassa ja maassa. Armollinen Jumala - ole kiitetty suvusta sukuun, ylistetty ja kunnioitettu aina ja iankaikkisesti. Armollinen Jumala - lähetä meille profeetta Elia, valmistamaan tietä Messiaan paluulle ja messiaaniselle valtakunnalle.

(Aviomies sanoo:)

Armollinen Jumala, siunaa minua sekä vaimoani ja lapsiani ja kaikkea, mikä kuuluu minulle.

(Vanhempiensa luona oleva sanoo:)

Armollinen Jumala - siunaa isääni, opettajaani, tämän talon isäntää, ja äitiäni, opettajaani, tämän talon emäntää. Siunaa heitä, heidän kotiansa, lapsiaan ja kaikkea, mikä kuuluu heille.

(Vieraat sanovat:)

Armollinen Jumala - siunaa tämän talon isäntää ja emäntää ja kaikkia, jotka ovat kokoontuneet tänne. Siunaa heidän kotiaan, perhettään ja kaikkea, mikä kuuluu heille.

Jeshuan Messiaan nimessä, aamen.

Pesach eli pääsiäinen ei ole lakannut olemasta, se on vain muuttanut muotoaan. Nyt ei enää tarvitse teurastaa pesach-karitsaa pääsiäisuhriksi ja syödä sen lihaa. Happamaton leipä (matsa) ja viini ovat nyt Messiaan itsensä pyhittäminä nostetut kaikkien Messiaan ristinuhrin jälkeen viettävien Pesach-juhlien (pääsiäisjuhlien) tärkeimmiksi huomion kohteiksi siihen asti kuin Hän tulee. Jeshua Messias (Jeesus Kristus), meidän Pesach-lampaamme, (Pääsiäislampaamme) on uhrattu meidän edestämme. Happamaton matsa-leipä muistuttaa meitä Messiaan ruumiista, joka on murrettu meidän edestämme ja viini muistuttaa meitä Hänen verestään, joka on vuodatettu meidän syntiemme tähden. Kaikki tämä muistuttaa meitä myöskin siitä, että Hän tulee takaisin ja saattaa päätökseen lunastustyönsä jäljellä olevat tapahtumat.

Uusi Testamentti kertoo, että kun Jeshua (Jeesus) otti tämän kolmannen maljan, Hän siunasi ja pyhitti sen tarkoittamaan Hänen vertansa, joka vuodatetaan Israelin ja koko maailman syntien sovittamiseksi.

"Samoin maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: 'Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan'." (Luuk. 22:20).

"Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille ja sanoi: 'Juokaa tästä kaikki; sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksisaamiseksi. Ja minä sanon teille: tästedes minä en juo tätä viinipuun antia, ennenkuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena teidän kanssanne Isäni valtakunnassa'." (Matt. 26:27-29).

"Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen ja sanoi: 'Tämä malja on uusi liitto minun veressäni; niin usein kuin te juotte, tehkää se minun muistokseni'. Sillä niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tämän maljan, te julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kuin hän tulee" (1.Kor. 11:25-26).

(Kolmas viinimalja juodaan seuraavan siunauksen jälkeen.)

Baruck ata Adonai, Eloheinu, melleck ha'olam, bore pri ha'gafen. Be'Shem Jeshua ha'Mashiach.

Kiitetty olet sinä Herra, meidän Jumalamme, maailman kuningas, joka olet luonut viinipuun hedelmän. Jeshuan Messiaan (Jeesuksen Kristuksen) nimessä.

Tämä on Herramme Jeshuan Messiaan (Jeesuksen Kristuksen) pyhä sovintoveri, vuodatettu meidän syntiemme tähden.

(Kaikki juovat siunatusta maljasta osallisuuden Messiaan sovintovereen.)

Avataan ulko-ovi Eliaalle, joka tulee jonain päivänä ilmoittamaan, että messiaaninen aika on lähellä, jolloin Jeshua Messias (Jeesus Kristus) saapuu omiansa noutamaan ja messiaanista valtakuntaa perustamaan.)

14. Hallel - ylistäminen

Hallel-psalmien eli ylistys-psalmien veisuu, joista kaksi laulettiin jo aikaisemmin (osa 6), jatkuu jälleen, psalmeilla 115-118. Miksi ei hallel-sikermää laulettu loppuun jo aikaisemmin?

Hallelin keskeyttäminen ennen ateriaa kuvaa sitä välikohtausta, josta evankelistat kertovat kuvatessaan Messiaan ratsastusta Jerusalemiin.

"Iloitse suuresti, tytär Siion, riemuitse, tytär Jerusalem, sillä sinun kuninkaasi tulee sinulle! Vanhurskas ja auttaja hän on, on nöyrä ja ratsastaa aasilla, aasintamman varsalla" (Sak. 9:9).

Sakarjan ennustuksen mukaisesti Messias ratsasti Jerusalemiin aasilla (Matt. 21:1-11). Rahvas osoitti Hänelle kuninkaallista kunnioitusta ja sydämellistä ihastusta, mutta kansan päämiehet ja sokeat sokeain johtajat tukahduttivat nopeasti tämän innostuksen, niin ettei Jerusalem ja sen kansa ottanut vaarin etsikkoajastaan (Luuk. 19:29-44).

Tämä pysäytetty tervetuliaisriemu ja tukahdutettu kunnianteon myrsky saatetaan loppupäätökseen silloin kun Israel rientää ottamaan vastaan Messiastaan. Messias saapuu, kun Israelin kansa sitä anoo, katuen syntejään ja Messiaan hylkäämistään (Matt. 23:39, Sak. 12:9-13:1).

(Lauletaan tai luetaan psalmit 115-118. Erityisen tärkeä on psalmi 118, joka kertoo Messiaan hylkäämisestä.)

"Älä meille, Herra, älä meille, vaan omalle nimellesi anna kunnia armosi ja totuutesi tähden. Miksi pakanat saisivat sanoa: 'Missä on heidän Jumalansa ?' Meidän Jumalamme on taivaissa; mitä ikinä hän tahtoo, sen hän tekee. Mutta heidän epäjumalansa ovat hopeata ja kultaa, ihmiskätten tekoa. Niillä on suu, mutta ne eivät puhu, niillä on silmät, mutta eivät näe. Niillä on korvat, mutta eivät kuule, niillä on nenä, mutta eivät hajua tunne. Niiden kädet eivät koske, niiden jalat eivät astu, ei tule ääntä niiden kurkusta. Niiden kaltaisia ovat niiden tekijät ja kaikki, jotka turvaavat niihin.

Israel, turvaa Herraan - hän on heidän apunsa ja kilpensä. Te Aaronin suku, turvatkaa Herraan - hän on heidän apunsa ja kilpensä. Herra muistaa meitä ja siunaa, hän siunaa Israelin sukua, hän siunaa Aaronin sukua, hän siunaa niitä, jotka Herraa pelkäävät, niin pieniä kuin suuriakin. Herra lisätköön teitä sekä teitä että teidän lapsianne. Te olette Herran siunatut, hänen, joka on tehnyt taivaan ja maan. Taivas on Herran taivas, mutta maan hän on antanut ihmisten lapsille. Eivät kuolleet ylistä Herraa, ei kukaan hiljaisuuteen astuneista. Mutta me, me kiitämme Herraa, nyt ja iankaikkisesti. Helleluja !" (Ps. 115).

"Minä rakastan Herraa, sillä hän kuulee minun ääneni ja rukoukseni; sillä hän on kallistanut korvansa minun puoleeni, ja minä huudan häntä avuksi kaiken elinaikani. Kuoleman paulat piirittivät minut, tuonelan ahdistukset kohtasivat minua; minä jouduin hätään ja murheeseen. Mutta minä huusin avukseni Herran nimeä: 'Oi Herra, pelasta minun sieluni!' Herra on armollinen ja vanhurskas, meidän Jumalamme on laupias. Herra varjelee yksinkertaiset; minä olin viheliäinen, mutta hän auttoi minua. Palaja, sieluni, takaisin lepoosi, sillä Herra on tehnyt sinulle hyvin. Sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, minun silmäni kyynelistä, jalkani kompastumasta. Minä saan vaeltaa Herran kasvojen edessä elävien maassa. Minä uskon, sentähden minä puhun, minä, joka olin kovin vaivattu. Minä sanoin hädässäni: 'Kaikki ihmiset ovat valhettelijoita'. Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa minua kohtaan? Minä kohotan pelastuksen maljan ja huudan avukseni Herran nimeä. Minä täytän lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä. Kallis on Herran silmissä hänen hurskaittensa kuolema. Oi Herra, minä olen sinun palvelijasi, sinun palvelijasi minä olen, sinun palvelijattaresi poika ! Sinä päästit minun siteeni. Sinulle minä uhraan kiitosuhrin ja huudan avukseni Herran nimeä. Minä täytän lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä. Herran huoneen esikartanoissa, sinun keskelläsi, Jerusalem. Halleluja!" (Ps. 116).

"Kiittäkää Herraa, kaikki pakanat, ylistäkää häntä, kaikki kansat. Sillä hänen armonsa meitä kohtaan on voimallinen, ja Herran uskollisuus pysyy iankaikkisesti. Halleluja!" (Ps. 117).

"Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä; sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. Näin sanokoon Israel; sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. Näin sanokoon Aaronin suku; sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. Näin sanokoot ne, jotka Herraa pelkäävät; sillä hänen a rmonsa pysyy iankaikkisesti.

Ahdistuksessani minä huusin Herraa, Herra vastasi minulle ja asetti minut avaraan paikkaan. Herra on minun puolellani, en minä pelkää; mitä voivat ihmiset minulle tehdä? Herra on minun puolellani ja auttaa minua, ja minä saan iloiten katsella vihamiehiäni. Parempi on luottaa Herraan, kuin turvata ihmisiin. Parempi on turvata Herraan, kuin turvata ruhtinaihin.

Kaikki pakanat piirittivät minua - Herran nimessä minä lyön heidät maahan. He piirittivät minua joka taholta - Herran nimessä minä lyön heidät maahan. Niinkuin mehiläiset he minua piirittivät - he sammuivat kuin tuli orjantappuroissa. Herran nimessä minä lyön heidät maahan.

Sinä sysäsit minua kovasti, että kaatuisin, mutta Herra auttoi minua. Herra on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni, ja hän tuli minulle pelastajaksi. Riemun ja pelastuksen huuto kuuluu vanhurskaitten majoissa; Herran oikea käsi tekee väkeviä tekoja. Herran oikea käsi korottaa, Herran oikea käsi tekee väkeviä tekoja. En minä kuole, vaan elän ja julistan Herran töitä. Herra kyllä minua kuritti, mutta kuolemalle hän ei minua antanut. Avatkaa minulle vanhurskauden portit, käydäkseni niistä kiittämään Herraa. Tämä on Herran portti: vanhurskaat käyvät siitä sisälle.

(Seuraavat jakeet 21-25 luetaan kaksi kertaa.)

Minä kiitän sinua siitä, että vastasit minulle ja tulit minulle pelastajaksi. Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi. Herralta tämä on tullut; se on ihmeellistä meidän silmissämme. Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä. Oi Herra auta, oi Herra, anna menestys.

(Seuraavat jakeet 26-29 luetaan kaksi kertaa.)

Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen; me siunaamme teitä Herran huoneesta. Herra on Jumala, ja hän antoi valon meille loistaa. Sitokaa juhlauhrit köysillä alttarin sarviin asti. Sinä olet minun Jumalani, ja sinua minä kiitän. Minun Jumalani, sinua minä kunnioitan. Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä; sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti" (Ps. 118).

Yksin Hänelle kuuluu kiitos ja ylistys!

Juhlamenot lähestyvät nyt loppuaan. Uusi Testamentti kertoo meille, kuinka Jeshua, jaettuaan Afikomanin ja kolmannen viinimaljan opetuslapsilleen, lähti Öljymäelle Getsemanen puutarhaan valvomaan ja rukoilemaan.

"Ja veisattuaan kiitosvirren he lähtivät öljymäelle" (Matt. 26:30).

Herramme lauloi tämän kiitosvirren lähestyessään Getsemanea ja Golgatan ristiä. Kiitosvirsi, hallel, antoi Hänelle voimaa, koska Hän sai vakuuden siitä, että Hänen Getsemanensa ja Golgatansa ei olisi turha, sillä juuri tämä psalmisikermä (Ps. 115-118) kertoo Hänen hylkäämisestään ja lopullisesta vastaanottamisestaan.

Nirtsa - hyväksytty

Kun seder on näin käyty lävitse ja saatettu päätökseen, julistetaan se nyt hyväksytyksi ja päätökseksi huudetaan kolme kertaa:

"LESHANAA HABAA BIRUSALAIM" eli "ENSI VUONNA JERUSALEMISSA".

Halleluja! Meidät on hyväksytty Jeshuassa, siinä Rakastetussa, mutta ei minkään suorittamamme hyvän vuoksi, vaan sen hinnan vuoksi, jonka Hän suoritti tehdessään mahdolliseksi lunastuksen.

Myös Israel on tuleva hyväksytyksi, sillä "kaikki Israel on pelastuva" (Room. 11:26). Koko ihmissuku tulee kerran hyväksytyksi ja siunatuksi Messiaassa, joka ennen kaikkea on Aabrahamin siemen!

Mekin kaikki voimme tulla hyväksytyiksi, jos vain vastaanotamme ja hyväksymme omaan elämäämme Messiaan sovitustyön, uskomalla Jeshuaan Messiaaseen (Jeesuksen Kristukseen) henkilökohtaisesti.

(Kaikki sanovat yhteen ääneen kolme kertaa.)

LASHANA HABAA BIRUSAHALAIM! = ENSI VUONNA JERUSALEMISSA!

(Huom! Israelilaiset nauttivat Haggadan mukaan vielä neljännen viinimaljan, joka juodaan seuraavan siunauksen jälkeen.)

Baruch ata Adonai, Eloheinu, mellech ha'olam, bore pri ha'gafen. -- Siunattu olet sinä Herra, meidän Jumalamme, maailman kuningas, joka olet luonut viinipuun hedelmän.

(Messiaanisella UT:n mukaisella pääsiäis-sederillä tätä neljättä maljaa ei ole tarpeen juoda.)

Päätökseksi voidaan haluttaessa vielä lukea Haggadasta yksin tai yhdessä "Echad mi jodeaa" eli "Kuka tietää" sekä loppulauluna yhdessä tai lauluryhmän esittämänä "Chad gadja" eli "Pikku karitsa".

Lähdekirjallisuutta:

Keijo Lindeman:
- Apostolinen seurakunta ja antikristuksen eksytys. - Israel-Apu Ry, Kangasala 1994.

Meir Moshe Immanuel Ben:
- Ohjeita messiaaniseen pääsiäisenviettoon. - Jerusalem.

Santala Risto:
- Messiaan ateria. - Kuva ja Sana, Jyväskylä 1999


Kirjan hinta:
- 4 euroa/kpl + toimituskulut yksittäin tilattuna
- 3 euroa/kpl + toimituskulut vähintään 10 kpl erissä tilattuna

Tilaukset:
Israel-Apu ry
Risto Tani
Puh. 040-702 0267
Email: taniristo[@]gmail.com

[ Sivun alkuun ]

[ Kirjallisuutta ]

[ Kirjoituksia ]

[ Etusivulle ]